Kujataani silaannaq
Nunatta Kujataata-Kitaa, Norgep kujasinnerpaaffiata nalaaniippoq sarfap kissartup silaannarmik nillertumik akulimmik sineriaqarfiusutut, nikerartumik silaannaqarfiusumi.
Amerikap Avannarliup kangisissuatut aamma Baffin Island-ip nillernerusumik silaannaqarfiusut nalaanisut inissisimavoq. Taamaalilluni Kalaallit Nunaata
Kujataata-Kitaa aporaaffiusunitullusooq inissisimavoq - nunatut, imarpissuillu silaannaat eqqarsaatigalugit - Nunat Avannarlerni sarfap kissartup kiisalu
Canadap Avannaata- Kangiani silaannaap nillataarnerusup akornanni inissisimalluni.
Kalaallit Nunaat, 59E47' n.br.-miit 83E40' n.br.-mut inissisimasoq, avannaaniit kujammut silaannaa assigiinngissuteqartupilussuuvoq. Nuna Avannaani
isseqarnerusutut, qeqqata annersaani isseqannginneruffiusutut kiisalu Kujataani kangerlunni kiannerungaatsiarfiusartutut immikkoortiterneqartarpoq.
Qeqqata silaanna tassaagaluarpoq Avannaarpiarsuata silaannaanut ilaasoq, kianneqarfiusorlu tassaalluni orpippassuaqarfiusimasuni silaannaq. Tulliuttuni
kianneqarfiunerusoq eqqartorneqassaaq, nunalerinermut tamanna kisimi pingaaruteqarmat. Taamaalilluni Kalaallit Nunaata Kujataata silaannaa tuttuuteqarnissamut
aamma savaateqarnermik inuussutissarsiorfissatut tunngavissaqarluarpoq, sinerissap qanittua kialaarnerusarmat aporaaffiusartullu eqqaaniimmat (silaannaap kissartup
nillertullu akornat) kangerluit iluanni. Silaannaq nillertoq kissartorlu serqerngup nuinerata kinguninngua kiassusermut qanittarmata, juulip qaammataani
agguaqatigiissillugu kiassuseq piffinni 10EC-p missaanut inissinneqartarpoq. Imaappoq Kalaallit Nunaanni juulimi 10EC-p missaani kiassusillit kialaarfiusutut
taasariaqassapput (imaluunniit eqqornerusumik oqassagaanni qerinnarfiusutut), taamaattumillu Kujataani kangerluit iluanni appasissumi nunataqarfiusut issittup
silaannaanik silaannaqartutut oqaatigineqartariaqassallutik.
Naasorsiuup Jon Feilberg-ip piffiit 63E n.br.-ip kujasissuiniittut, naggorissuseq aamma orpigaqarnera aallaavigalugit silaannartaat immikkoortitersinnaasimavai:
1. Sinerissap qanittua (Hyper-oceanisk, lavarktisk): Orpigaqanngilaq
2. Sineriak kangerloqarfiusoq (Oceanisk, lavarktisk): Orpigaqarpoq
3. Kangerluit qinngorpasissut (Sub-ocea., sub-/lavarkt.): Orpeqarlunilu
orpigaqarpoq Ukiumut sialuk 600-800 mm. nakkartarpoq; qaammatini
arfineq marlunni akunnattumik kiassusilik. Orpigarsuaqarfeqarpoq
(Kangerlunni ilorpasissuni, Kap Farvel-ip Arsuullu akornanni)
Zone 3 nunalerinermut pingaaruteqarluinnartuuvoq!
Aasaanerani Kujataani kissassuseq allanngorartupilussuusinnaasarpoq. Taamaattumik kangerluit iluini (Narsarsuaq) aamma sinerissamut qanittumi inissisimasut
(Upernaviarsuk/Nanortalik/Alluitsup Paa) silaannaat assigiinngissuteqartupilussuusinnaasarput. Ukiukkut kangerlunni ilorpasinnerusuni issisiut -7EC-p missaaniittarpoq.
Piffinni kangerloqarfiusuni silarpasinnerusumiittuni ukiukkut sila kissarnerulaartarpoq 5E-6EC-p misaaniittarluni. Aasakkut piffinni kangerloqarfiusuni
silarpasinnerusumiittuni kiannerpaagaangami kiassiut 7E-8EC-p missaaniittarpoq (Upernaviarsuk); kangerlunni ilorpariartuaartilluni (Narsarsuaq) kiassiut
qaffakkiartuaarusaartarluni
10E-11EC-mut.
Naatitisarneq, agguaqatigiissillugu 5EC sinnerlugu kiassusilimmi, maajip naaneraniit/juunip aallartinneraniit septembarip qiteqqunnerata/ naalernerata tungaanut
ingerlanneqarsinnaasarpoq, kangerlunni ilorpasinnerusumi sivisunerulaartumik silarpasissuniittunut sanilliullugit. Aammattaaq Qaqortumi aamma Nanortalimmi
silaannaap nalinginnaasumik pissuserisarsimasai pillugit passissutissat takorusukkaanni www.dmi.dk innersuussutigineqarsinnaavoq.